Useimmiten kodin nykyinen sähköliittymä riittää sähköauton lataukseen ilman päivitystä. Tavallinen suomalainen omakotitalo on liitetty 25 ampeerin tai 35 ampeerin pääliittymään, ja tämä koko mahdollistaa kotilataukseen sopivan latausaseman asennuksen. Päivitys tulee ajankohtaiseksi vain, jos liittymä on poikkeuksellisen pieni tai kotona ladataan useampaa sähköautoa samanaikaisesti. Tässä artikkelissa käymme läpi kaikki tärkeimmät kysymykset, joiden avulla voit arvioida oman tilanteesi.
Kuinka paljon sähköauton lataaminen kuluttaa sähköä?
Sähköauton kotilataukseen käytettävä teho vaihtelee tyypillisesti 3,7 kilowatista 11 kilowattiin latausaseman ja sähköliittymän koon mukaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että auton akku latautuu yön aikana täyteen lähes kaikissa tilanteissa, ja vuorokauden aikana kuluva sähkömäärä vastaa suurin piirtein normaalin kodin päivittäistä kokonaiskulutusta.
Yksinkertaisesti sanottuna: jos sähköauton akku on 60 kilowattituntia ja se on tyhjentynyt puoliksi, tarvitaan noin 30 kilowattituntia sen täyttämiseen. Tämä on täysin hallittava määrä, eikä se yksinään kuormita liittymää kohtuuttomasti. Ongelmat syntyvät vasta, jos lataus osuu samaan hetkeen muun suuren sähkönkulutuksen kanssa, kuten saunan, lieden ja lattialämmityksen yhteiskäytön kanssa.
Latausvirran kannalta tilanne on seuraava:
- 16 ampeerin latausvirta 3-vaihejärjestelmässä tarkoittaa noin 11 kilowatin tehoa.
- Yhden vaiheen kautta ladattaessa sama 16 ampeeria tuottaa vain noin 3,7 kilowattia.
Tämä ero vaikuttaa suoraan siihen, kuinka nopeasti auto latautuu ja kuinka paljon virtaa kerralla kuluu.
Mikä on kodin sähköliittymän normaali koko Suomessa?
Suomalaisessa omakotiasumisessa yleisin pääliittymäkoko on 25 ampeeria 3-vaiheisena, mikä vastaa noin 17 kilowatin kokonaistehoa. Rivitaloissa ja pienemmissä kohteissa liittymä voi olla 3 x 16 ampeeria, ja suuremmissa tai sähkölämmitteisissä omakotitaloissa 3 x 35 ampeeria tai jopa 3 x 50 ampeeria on tavallinen.
Kerrostaloasunnoissa liittymäkoko on usein pienempi, tyypillisesti 25 ampeeria yksivaiheisena tai 3 x 16 ampeeria kolmivaiheisena. Nämä kohteet asettavat latausaseman suunnittelulle enemmän vaatimuksia, mutta eivät automaattisesti estä kotilatausta.
Pääliittymän koon löydät helpoiten:
- sähkösopimuksestasi
- kysymällä suoraan verkkoyhtiöltäsi
- pääkeskukselta, johon on merkitty pääsulakkeen koko ampeereina
Tämä on se luku, joka määrittää koko kiinteistön sähkönkäyttökapasiteetin, ja juuri tähän lukuun kannattaa kiinnittää huomiota ennen latausaseman hankintaa.
Milloin nykyinen sähköliittymä ei riitä sähköauton lataukseen?
Nykyinen sähköliittymä ei riitä sähköauton lataukseen silloin, kun pääsulakkeiden koko on niin pieni, ettei latausasemalle jää riittävästi kapasiteettia muun kulutuksen rinnalle. Käytännössä tämä tulee vastaan lähinnä silloin, kun liittymä on 3 x 16 ampeeria tai pienempi ja kodissa on runsaasti muuta sähkönkulutusta.
Konkreettisesti liittymän päivitystarve nousee esiin näissä tilanteissa:
- Pääsulake on 1 x 25 ampeeria tai pienempi yksivaiheisessa liittymässä
- 3-vaiheinen liittymä on 3 x 16 ampeeria ja kodissa on sähkösauna, sähkölämmitys tai muu suuri kuorma
- Samaan liittymään aiotaan kytkeä kaksi tai useampi sähköauto latautumaan samanaikaisesti
- Halutaan asentaa 11 kilowatin latausasema ilman kuormanhallintalaitetta
On tärkeää ymmärtää, että pelkkä latausaseman asennus ei itsessään aiheuta liittymän ylikuormitusta, jos käytössä on kuormanhallintajärjestelmä. Kuormanhallinta seuraa reaaliaikaisesti pääsulakkeen kuormitusta ja säätää latausvirtaa automaattisesti alas silloin, kun muu kulutus nousee. Tämä tarkoittaa, että monessa tapauksessa liittymän päivitys voidaan välttää kokonaan älykkäällä latausratkaisulla.
Mitä eroa on 1-vaiheen ja 3-vaiheen latausasemalla?
Yksivaiheinen latausasema lataa auton yhden sähkövaiheen kautta, tuottaen tyypillisesti 3,7 kilowatin tehon 16 ampeerin virralla. Kolmivaiheinen latausasema jakaa latausvirran kolmelle vaiheelle, jolloin sama 16 ampeeria per vaihe tuottaa noin 11 kilowatin kokonaistehon. Käytännön ero on merkittävä: 11 kilowatin asema lataa auton noin kolme kertaa nopeammin.
Liittymän kannalta ero on myös oleellinen:
- Kolmivaiheinen lataus on sulakeystävällisempi, koska kuorma jakautuu tasaisesti kaikille kolmelle vaiheelle eikä kuormita yhtä vaihetta kohtuuttomasti.
- Yksivaiheinen lataus puolestaan asettaa kaiken kuorman yhdelle vaiheelle, mikä voi aiheuttaa vaihe-epätasapainoa ja nopeampaa sulakkeen lämpenemistä.
Suosittelemme lähes aina 3-vaiheen latausasemaa omakotitaloihin, joissa on 3-vaiheinen liittymä. Se on tulevaisuudenkestävämpi ratkaisu, lataa auton nopeammin ja kuormittaa liittymää tasaisemmin. Yksivaiheinen ratkaisu voi olla perusteltu vain silloin, kun liittymä on yksivaiheinen tai kohde on esimerkiksi pieni kesämökki.
Pitääkö sähköliittymää päivittää ennen latausaseman asennusta?
Useimmiten sähköliittymää ei tarvitse päivittää ennen latausaseman asennusta. Jos kodin pääliittymä on 3 x 25 ampeeria tai suurempi ja käytössä on kuormanhallintalaite, latausasema voidaan asentaa ilman muutoksia verkkoyhtiön liittymään. Liittymän päivitys on tarpeen vain, jos kapasiteetti on selvästi liian pieni myös kuormanhallinnan kanssa.
Kuormanhallintalaite, kuten Amp Guard, on ratkaiseva tekijä tässä arviossa. Se mittaa reaaliaikaisesti pääsulakkeen kuormituksen ja rajoittaa automaattisesti latausvirtaa, jotta kokonaiskuorma ei ylitä liittymän kapasiteettia. Tämä mahdollistaa tehokkaan latauksen myös pienemmissä liittymissä ilman päivitystarvetta.
Jos liittymän päivitys kuitenkin osoittautuu tarpeelliseksi, se tapahtuu tilaamalla päivitys verkkoyhtiöltä. Prosessi vie yleensä muutamia viikkoja, ja hinta vaihtelee verkkoyhtiön hinnaston mukaan. Päivitys kannattaa selvittää etukäteen, jotta latausaseman asennus ja mahdollinen liittymämuutos voidaan aikatauluttaa sujuvasti yhteen.
Kuinka paljon latausaseman asennus kotiin maksaa?
Sähköauton latausaseman asennus kotiin maksaa tyypillisesti 1 200 eurosta 2 500 euroon asennustöineen ja laitteineen. Hintaan vaikuttavat:
- latausaseman teho
- kaapelointitarve
- mahdollinen kuormanhallintalaite
- asennuskohteen etäisyys pääkeskuksesta
Me tarjoamme Charge Amps Luna -latausaseman Amp Guard -kuormanhallintalaitteella asennettuna hintaan 1 650 euroa. Pakettiin sisältyy:
- 11 kilowatin latausasema
- 10 metriä kaapelia (MMJ 5×2,5)
- kaapelin kiinnikkeiden pinta-asennus
- AC-vikavirtasuoja
- johdonsuojat
Tämä on selkeä kokonaishinta ilman piilokustannuksia.
Hintaa nostavat erityisesti pitkät kaapelointimatkat, jos pääkeskus sijaitsee kaukana autotallin tai pysäköintipaikan läheisyydestä. Myös mahdollinen liittymän päivitys verkkoyhtiölle on erillinen kustannus, joka ei sisälly sähköasentajan laskuun. Kotitalousvähennys (KV) voi alentaa asennuksen työkustannuksia merkittävästi, joten kannattaa tarkistaa voimassa oleva vähennysoikeus verottajalta.
Kuka saa asentaa sähköauton latausaseman kotiin?
Sähköauton latausaseman saa asentaa ainoastaan sähköalan ammattilainen, jolla on voimassa oleva sähköpätevyys ja oikeus tehdä sähkötöitä. Latausaseman asennus on sähkötyö, jota maallikko ei saa tehdä itse. Omatoiminen asennus on laiton, vaarantaa turvallisuuden ja mitätöi vakuutusturvan.
Suomessa sähkötöistä vastaavan henkilön on täytettävä sähköturvallisuuslain vaatimukset. Tämä tarkoittaa käytännössä, että asentajalla on oltava:
- asianmukainen koulutus
- kokemus sähkötöistä
- rekisteröity oikeus tehdä sähkötöitä
Lisäksi asennus on dokumentoitava ja tarkastettava asianmukaisesti ennen käyttöönottoa.
Ammattilaisen valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota kokemukseen nimenomaan latausasennuksista, sillä latausaseman oikea mitoitus, kuormanhallinta ja kaapelointi vaativat erityisosaamista. Huonosti mitoitettu asennus voi johtaa toistuviin sulakevikoihin tai pahimmillaan paloturvallisuusriskiin.
Miten latausaseman asennus etenee käytännössä?
Latausaseman asennus etenee käytännössä viiden vaiheen kautta: kartoitus, tarjous, asennuspäivän sopiminen, itse asennus ja käyttöönotto. Koko prosessi vie tyypillisesti muutaman viikon tilauksesta asennukseen, ja itse asennuspäivä kestää yleensä yhdestä kolmeen tuntia kohteesta riippuen.
Vaiheet käytännössä:
- Kartoitus: Selvitetään pääliittymän koko, pääkeskuksen sijainti, kaapelointireitti ja sopiva asennuspaikka latausasemalle. Tässä vaiheessa arvioidaan myös kuormanhallinnan tarve.
- Tarjous: Kartoituksen perusteella laaditaan selkeä tarjous, jossa näkyy laitteiden, kaapeloinnin ja asennustyön hinnat eriteltynä.
- Asennuspäivä: Asentaja vetää tarvittavat kaapelit pääkeskukselta latausaseman paikalle, asentaa johdonsuojat ja vikavirtasuojan, kiinnittää latausaseman seinään ja kytkee kuormanhallintalaitteen.
- Käyttöönottotarkastus: Asennus testataan ja tarkastetaan, minkä jälkeen asiakas saa käyttöönottopöytäkirjan. Tämä dokumentti on tärkeä sekä vakuutuksia että mahdollista jälleenmyyntiä varten.
- Opastus: Käymme läpi latausaseman käytön ja kuormanhallinnan toiminnan, jotta lataaminen sujuu alusta alkaen ongelmitta.
Jos olet epävarma oman liittymäsi riittävyydestä tai haluat selvittää, millainen latausratkaisu sopii juuri sinun kotiisi, ota yhteyttä meihin. Teemme kartoituksen ja annamme selkeän suosituksen ilman turhaa myyntipuhetta. Palvelemme Lohjan, Vihdin, Kirkkonummen ja Nummelan seudulla sekä pääkaupunkiseudulla.
Usein kysytyt kysymykset
Voiko latausasemaa käyttää heti asennuksen jälkeen, vai tarvitaanko erillinen hyväksyntä?
Latausasema on käyttövalmis heti asennuspäivänä, kun asentaja on suorittanut käyttöönottotarkastuksen ja todennut asennuksen turvalliseksi. Käyttöönottopöytäkirja laaditaan tarkastuksen yhteydessä, ja se riittää dokumentaatioksi – erillistä viranomaishyväksyntää ei tarvita. Muista säilyttää pöytäkirja tallessa vakuutuksia ja mahdollista asunnon myyntiä varten.
Toimiiko kuormanhallintalaite automaattisesti, vai pitääkö sitä säätää itse?
Kuormanhallintalaite, kuten Amp Guard, toimii täysin automaattisesti ilman käyttäjän toimenpiteitä. Se mittaa reaaliaikaisesti pääsulakkeen kuormitusta ja säätää latausvirtaa ylös tai alas tarpeen mukaan – esimerkiksi saunan lämmetessä latausteho laskee automaattisesti, ja nousee takaisin, kun muu kulutus vähenee. Käyttäjän ei tarvitse tehdä mitään, auto latautuu aina niin tehokkaasti kuin liittymä kulloinkin sallii.
Kannattaako latausasema hankkia, vaikka ajaisi sähköautolla vain vähän?
Kyllä kannattaa, sillä kotilatausasema on käytännöllinen ja kustannustehokas ratkaisu myös vähäiseen ajamiseen. Lataaminen kotona on selvästi halvempaa kuin julkisilla latureilla, ja asema nostaa myös kiinteistön arvoa. Vaikka lataisit vain muutaman kerran viikossa, asennusinvestointi maksaa itsensä takaisin ajan myötä – ja latausasema on valmiina, kun ajomäärä mahdollisesti kasvaa.
Mitä tapahtuu, jos pääsulake laukeaa latauksen aikana?
Jos pääsulake laukeaa latauksen aikana, se on merkki siitä, että kokonaiskulutus on ylittänyt liittymän kapasiteetin – tämä on juuri se tilanne, jonka kuormanhallintalaite on suunniteltu estämään. Ilman kuormanhallintalaitetta sulakkeen laukeaminen on mahdollista, jos lataus osuu päällekkäin muun suuren kulutuksen kanssa. Ratkaisu on joko hankkia kuormanhallintalaite tai ladata auto yöaikaan, jolloin muu kulutus on minimissä.
Sopiiko latausasema kaikkiin sähköautoihin, vai tarvitaanko autokohtainen laite?
Kotilatausasema sopii käytännössä kaikkiin markkinoilla oleviin sähköautoihin ja ladattaviin hybrideihin, sillä Euroopassa käytetään standardia Type 2 -liitintä. Latausaseman teho mukautuu automaattisesti auton oman latauselektroniikan mukaan – esimerkiksi jos auto hyväksyy enintään 7,4 kilowatin latauksen, asema ei lataa sitä nopeammin, vaikka asema itse tukisi 11 kilowattia. Laitteen vaihtaminen auton vaihtuessa ei siis ole tarpeen.
Voinko hakea kotitalousvähennystä latausaseman asennuksesta, ja kuinka paljon se säästää?
Kyllä, latausaseman asennuksen työkustannuksiin voi hakea kotitalousvähennystä (KV), joka kattaa osan sähköasentajan tekemän työn arvonlisäverottomasta hinnasta. Vähennyksen tarkka määrä ja enimmäismäärä kannattaa tarkistaa ajantasaisena verottajan sivuilta, sillä prosentit ja katot voivat muuttua vuosittain. Laitteiden ja tarvikkeiden hankintahintaan kotitalousvähennystä ei voi soveltaa, vain työn osuuteen.
Mitä eroa on latausasemalla ja tavallisella pistorasialla auton latauksessa?
Tavallinen kotipistorasia (Schuko, 230 V / 10–16 A) on hätäratkaisu, ei pysyvä lataustapa: se on suunniteltu lyhytaikaiseen käyttöön, ja pitkäaikainen suuri virranotto voi ylikuormittaa pistorasian ja johdotuksen sekä aiheuttaa paloriskin. Latausasema sen sijaan on suunniteltu nimenomaan jatkuvaan latauskäyttöön – se on suojattu vikavirtasuojalla, mitoitettu oikealle kuormalle ja huomattavasti nopeampi. Pysyvään kotilataukseen latausasema on ainoa turvallinen ja suositeltava ratkaisu.